Varpulan historiaa
Projektimme lähtölaukaukset ammuttiin ilmeisesti joskus 1740-luvun alkupuoliskolla, kun Lapualle ruvettiin puuhaamaan uutta kirkkoa, järjestyksessään neljättä. Talonpojat värvättiin etsimään Lapuanjoen yläjuoksulta pyhätön arvoiset komeimmat hongat hirsiksi veistettäviksi. Näistä sitten rakennettiin kirkko, joka valmistui 1749. Mestarina oli Hendrick Katil. Paikka on nykyisen tuomikirkon vieressä. Jostain syystä sakasti ja asehuone oli rakennettu tradition vastaisesti, mikä heti alkujaan seurakuntalaisia vaivasi ja lähes heti alkoi liikehdintä kirkon korjaamiseksi tai uuden rakentamiseksi.
Kirkko sai kuitenkin olla rauhassa aina vuoteen 1809, jolloin Ryssä marssi Suomen sodassa Lapuan läpi ja kirkkokin siinä lievästi vaurioitui. Nyt Lapualaisilla oli tilaisuus saada enemmän tradition mukainen kirkko ja 1827 valmistuikin Engelin piirtämä mutta Heikki Kuorikosken parantelema ja rakentama nykyinen Lapuan tuomikirkko. Tämän jälkeen vanhan kirkko purettiin ja myytiin. Rakennustarpeet osti Keisala niminen talonpoika Lapualta ja uitti hirret rappukivineen kaikkineen Kauhavalle Orrenmaalle (nykyinen Varpulan kylä) ja palkkasi samaisen kirkontekijä kuorikosken suunnittelemaan ja rakentamaan niistä talon.
Komea talosta tulikin. Ei niinkään kokonsa puolesta, vaikka sitäkin löytyy, vaan koristelultaan ja muodoltaan se oli vähintään yksi Pohjanmaan ellei koko suomen kauneimpia talonpoikaistaloja. Eri vaiheiden jälkeen talo jäi tyhjilleen 1970, kun omistajaperhe rakensi viereen uuden talon. Taloa käytettiin kuitenkin vielä mm. elokuvaympäristönä ja Kalevi Haapoja on istunut Ison Talon Anttina sen tuvassa kuulemassa tuomiotaan.
Kylmillään talo pääsi 30 vuoden aikana varsin huonoon kuntoon ja syksyllä 2002 Helsingin Sanomissa oli pieni rivi-ilmoitus: Myydään poissiirrettäväksi Lapuan vanhan kirkon hirsistä rakennettu pohjalaistalo. Kävimme katsomassa taloa ja pelästyimme karkuun, niin huonokuntoiselta se vaikutti. Jotenkin se kuitenkin puhutteli meitä ja pyysi apua. Usemman kerran ajoimme Helsingistä Kauhavalle sitä ihmettelemään ja lopulta kaupat syntyivät.
Talo tarvitsi arvoisensa tontin. Kovin pieniä ja kalliita tontteja oli pääkupunkiseudulla tarjolla ja olimme jo luopumassa toivosta. Keltaisessa Pörssissä oli myytävänä 3 hehtaaria Kirkkonummella ja päätimme vielä käydä katsomassa sitä ennen talven tuloa. Tontti oli keskellä hakkuuaukiota 10 kilometrin merstäautotien päässä, emmekä olleet kovin ihastuneita. Olimme jo pois lähdössä kun näytimme vielä myyjälle kuvaa talosta 70-luvulla Lapuan Sanomissa olleesta juttusta. ”Satans det är fint. Det måste flyttas till Talmo!”, huudahti Jepualta kotoisin oleva myyjä. Hänellä oli peltoa Sipoon Talmassa ja ajoimme saman tien katsomaan mistä on kysymys. Paikka oli aukeahko pelto muistuttaen Pohjanmaata ja kaupat sovittiin saman tien.
Kesällä 2003 purimme talon ja viime kesänä siirsimme 11 täysperävaunurekallista tavaraa Kauhavalta Sipooseen Talmaan. Teimme taloon kokonaan auki olevan kellarin, joka mahdollistaa sen, että 1. ja 2. kerros voidaan palauttaa mahdollisimman lähelle sitä asua, joka sillä oli sen valmistuessa 1835.